IBD-naisten kausi polkaistiin käyntiin Turussa, jossa Essi väläytteli hyvää kevätkuntoaan ajamalla toiseksi sekä TS-korttelissa että Simo Klimmschefskij:n muistoajoissa. Essi pääsi myös kokeilemaan kesän aikana kansainvälistä vauhtia Virossa ja pukemaan sinivalkoista edustusasua ylleen.
Naisten etappiajot olivat tänä vuonna jälleen omalla paikallaan kalenterissa toukokuun puolessa välissä. IBD:n naisista mukana olivat Essi ja Pauliina. Kahden hengen tiimin kokonaispanos etappiajoissa oli varsin kohtuullinen Essin voittaessa ja Pauliinan täydentäessä vihreää rintamaa podiumilla sijoittuen kokonaiskisassa kolmanneksi. Pauliinalle ohjelmaan palannut Eläintarhan GP jätti erityisen mielekkäät muistot – kotiintuomisina kisasta napsahtikin ensimmäinen Elite-sarjan voitto! Ja mikäs sen hienompaa, kun voitto nasahtaa tiukan loppukirikamppailun jälkeen!
Kesäkuussa käydyt SM-kisat olivat kenties kautta aikojen kovatasoisimmat Suomessa. Tekninen vika meinasi hetkellisesti horjuttaa IBD:n uskoa, ja Essi putosikin harventuneesta pääjoukosta. Timanttinen huolto ratkoi kuitenkin ongelmat sulavasti, ja Essi pääsi takaisin taistelemaan kirkkaimmista sijoista. Loppukirissä sijoitus oli lopulta kuudes.
Tour Lakeland UCI Grand Fondo series rantautui Lahteen heinäkuun puolenvälin jälkeen. IBD-naisten neljä ikätyttöikäistä urheilijaa Tiina, Minna, Riina ja Mari pääsivät ottamaan ilon irti Messilän mäessä niin meno- kuin paluumatkallakin. Lisämausteensa kisaan toi lähes brutaali hellekeli. Podiumsijoille ehtivät näissä karkeloissa Minna (2. sija sarjassa F40-44), Tiina (3. sija sarjassa F40-44) ja Mari (2. sija sarjassa F45-49).
Elokuussa IBD:n kausi jatkui naisten osalta ISM-kisoissa Muhoksen Montan maisemissa, Kankaanpäässä syysetapeilla ja Espoon Rinnekodin seutuvilla Velotourissa. Mari kävi napsimassa mitalit pois kuleksimasta Muhokselta ollen kolmas N40-sarjassa. Kankaanpään kisat jäivät lähinnä hyväksi yritykseksi mukiinmenevistä lähtöasetelmista huolimatta.
Hanna pääsi elokuun kisoihin mukaan kuntouduttuaan alkukesän leikkausoperaatiosta. Yritystä ei näistä kisoista puuttunut, ja Hansu pääsikin ajamaan aiemmista tavoistaan poiketen pariin otteeseen myös soolohatkassa. Muhoksessa tosin pääsi käymään niin ikävästi, että Hansu konttasi alkumatkasta hetken asfaltilla ja muut hävisivät taivaanrantaan, mutta hatka se on takahatkakin. Velotourissa Hansu pääsi taas jutun juonesta kiinni, ja hatkaili sydämensä ja reitensä kyllyydestä. Ihan maaliin asti sooloilu ei kantanut, mutta Hanna pungersi itsensä rankan päivän päätteeksi vielä kolmanneksi.
Maantiekausi päättyi elokuussa, mutta meidän krossikuningattaremme Ansu pääsi näyttämään kyntensä krossikisoissa syys-marraskuussa. Hyvät kynnet sieltä paljastuivatkin. Ansu keikkui podiumilla yhdessä jos toisessa kisassa, ja voitti HEL CX Cupin. SM-kisat jäivät harmillisesti väliin pollepoloisen sairastuttua.
Kaiken kaikkiaan IBD:n kautta varjosti naisissa sairastelut ja poissaolot. Haasteista huolimatta kokonaisuus jäi kuitenkin torjuntavoiton puolelle. Tiimin kanssa on iloittu, petytty, tsempattu ja naurettu – ja tämä kaikki on ennen kaikkea tehty yhdessä. Erityiskiitokset ansaitsevat DS-tahtipuikkoa heiluttanut Sami ja mekaaniset haasteet selättäneet Vesku ja Arto!
Vuoden 2023 kokoonpanoon tulee hieman muutoksia. Osa lähtee hakemaan uusia haasteita, osa haluaa laajentaa perspektiiviään ja osa ei lähde kulumallakaan. Vihreää tullaan varmasti näkemään monessa muodossa myös ensi kaudella!