Suomalainen maantiepyöräilyn kisakausi on rakennettu tavalla, jossa kilpailut alkavat huhtikuun puolesta välistä ja huipentuvat kesäkuun puolen välin kieppeillä legendaarisiin Porvoon ajoihin ja SM-kisoihin, jotka ajetaan tänä vuonna Pikku-Syötteellä.
IBD Cyclingin miesten elitetiimin rosteri kasvoi tälle kaudelle yhdeksään ajajaan, joista alkukauden moninaisista syistä ja sattumuksista johtuen on tiivistynyt enimmäkseen kuuden ajajan ydinryhmän muotoon.
Olemme kauden alusta alkaen aloittaneet ajamisen vahvasti, aktiivisesti ja ennen kaikkea joukkueena. Aluksi palkintopallisijoitukset tuntuivat välttelevän meitä, kunnes nälkä kasvoi syödessä, ja aloimme janoamaan voittoja saavutettujen 2. ja 3. sijojen lisäksi – ja nyt voittosarakekin on avattu komeasti tiimin toimesta.
Tätä blogia kirjoittaessa tiimi virittäytyy 9-11.6. välillä ajettavaan Ole Wackströmin muistoajot-Felmannin ajot-Porvoot ajot-triplaan. Näistä kisoista kukin ajaja valitsee haluamansa kattauksen, mutta Porvoossa olemme kaikki viivalla solisluuta parantelevaa Jania lukuunottamatta. Jussi Makkonen Cat 2 -tiimistä tuuraa Jania kauden pääkoitoksissa.
Oma alkukauteni ei ole sujunut aivan odotetulla tavalla. Talviharjoitteluni sujui paremmin kuin koskaan, ehkäpä jopa hieman liian hyvin, ja lähdin maalis-huhtikuun vaihteessa Mallorcan leirille paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen. Leirin aikana rasituskertymä kuitenkin taisi lyödä yli, enkä malttanut palautella tarpeeksi pitkään Suomeen palattuani. Ylirasituksesta johtuen alkukauteni harjoittelu oli hyvin minimaalista ja ajoin lähinnä vain kisat viikonloppuisin.
Alkukauden kisoissa kulkuni ei ollut aivan surkeaa, mutta jalka ei ollut sitä mitä harjoituskausi oli luvannut, ja henkilökohtaisesti penkin alle mennyt Rosendahl vahvisti tarpeen viheltää pilliin. Jouduin jättämään suureksi harmikseni upeat Tavastia 4 Days -etappiajot väliin ja missasin mahdollisuuden osallistua Micken voiton rakentamiseen, mutta tauko teki itselleni todella hyvää.
Palasin hetkeksi perustekemisen pariin. Muutamia pitkiä rauhallisia lenkkejä, lyhyitä kovia treenejä ja riittävästi lepoa tuntuivat palauttaneen ajamisen taas oikeille raiteille, ja itseluottamus ajamiseen palasi kahden hyvin kulkeneen keskiviikkoisen vauhtilenkin perusteella.
Todisteen palanneesta kisakunnosta sainkin sitten tämän viikon tiistaina voitettuani Ahveniston Bianchi-cupin kahden miehen hatkasta varsin laadukasta ajajajoukkoa vastaan. Keskinopeus 39.1 km/h on muuten rutkasti suurempi kuin mitä olen ikinä ajanut Ahvenistolla, joten mistään hissuttelukisasta ei ollut kysymys.
Porvooseen ja SM-kisoihin IBD Cycling lähtee ajamaan vahvempana kuin koskaan ennen, mutta tietoisena haastajan roolistamme. Uskomme tämän asetelman sopivan meille.
Uutuutena itselleni ajan tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös SM-tempon. Olen harjoitellut tempoa hieman ennakkoon, ja Lapinkylän tempon kuudes sija vahvisti ainakin sen, että asentoni on yllättävän nopea, sillä watteja en kovinkaan hyvin saanut ulos puristettua 26.6 kilometrin matkalle. Katsotaan miten käy 43 km:n matkalla Pikku-Syötteellä. Odotukset temposta eivät ole järin korkealla, mutta ajetaan nyt kaksi kisaa, kun kerran pohjoiseen asti lähdetään.
Nähdään kisoissa!
Kuva: Ville-Pekka Reponen