IBD Cyclingin tiimien maantiekausi saatettiin arvoiseensa huipennukseen Helsingissä menneenä viikonloppuna. Lauantaina ajettiin Skoda Cyclingin Cupin viimeinen osakilpailu Kaivopuiston Kortteliajot ja sunnuntaina Helsinki Velotour. Hyppää mukaan tunnelmiin kisakertomusten myötä.
Kaivopuiston Kortteliajot, N-Elite
Lauantaina Kaivopuiston korttelissa IBD:n naisten tiimin tavoitteena oli varmistaa Skoda Cycling Cupin toinen sija Hannalle ja samalla pyrkiä nostamaan Tatja viidenneksi. Kisa lähti vauhdikkaasti liikkeelle. Ensimmäisistä kierroksista lähtien Tatja piti huolen, että Ehrenströmintien mäessä ei huilattu, ja Stangan Aliisa Priha toimi monesti veturina hiekkatieosuudella. Tatja napsi hienosti kierroksilta pisteitä pitkillä kireillä ja Hanna varmisteli parhaansa mukaan, että pahimmat uhkaajat pysyivät kireissä takana. Kisan edetessä pääjoukko harveni hieman, mutta varsinaista irtiottoa ei syntynyt. Ehkäpä juuri sen takia myös välikierroksilla taisteltiin siitä, kuka ylittää maaliviivan ensimmäisenä. Erityisesti CCH:n Viivi Puskala oli aktiivisesti kirimässä välikierroksen voitosta. Jokaisen naisen kiritassu oli siis varmasti koetuksella.
Lopullisissa pisteissä Viivi Puskala oli ensimmäinen, Pia Pensaari (TVC) toinen ja Hanna kolmas. Tatja oli lopulta kuudes. Hanna siis varmisti Skoda Cycling Cupin toisen sijan, mutta Tatjan sijoitus pysyi kuudentena. Molemmat IBD:n naiset olivat tyytyväisiä suorituksiinsa ja tiimityöskentelyyn. Tatja pääsi hieman eroon korttelipeikostaan ja Hanna oli iloinen, että vaikka jalka ei ollut terävimmillään, tahdonvoima siivitti hyvään sijoitukseen. IBD:n naiset kiittävät kanssakilpailijoitaan vauhdikkaasta kilpailusta!
Helsinki Velotour, N-Elite. Mirva Kakon silmin.
Tämä kisa ratkaistaan irtiotolla, sanoo Riina ja tuijottaa intensiivisesti silmiin. Hän tietää, että minulla ajatukset vaan risteilee hahmottomana päässä, koska olen vasta-alkaja ja kauden ensimmäinen kisani johti loukkaantumiseen ja pitkään sivussaoloon. Tarjolla ei myöskään aina ole naisille omaa lähtöä, jolloin pääsisimme toteuttamaan joukkuetaktiikkaa – miesten lähdöissä naisten kohtaloksi koituu miesten mukana pysytteleminen, sekä massakirissä rimpuilu. Mutta tänään on naisten oma lähtö ja Riina on miettinyt strategian. Siis irtiotto on päivän sana, ennen Immersbytä. Siellä ne kuitenkin iskuttais ja vaarallisia niissä mäissä on Stangan Eva ja Aliisa sekä CCH:n Viivi. Riina vähän avaa taktiikkaa ja minäkin pääsen kartalle. Me iskutamme kunnes saamme irtioton aikaiseksi.
Tatja aloittaa iskutuksen ensimmäiseen mäkeen saattoauton lähdettyä. Pientä rakoilua saadaankin aikaiseksi, mutta porukka pysyy yhdessä. Tattarisuon ylämäkeen isken minä, mukaan tulee CCH:sta Sofia Kansikas. Muutaman kilometrin jälkeen pääjoukko saavuttaa meidät. Eikä aikaakaan kun IBD:n iskutus jatkuu, Tatja lähtee, Viivi perässään. He ajavat näköetäisyydellä, eikä kenelläkään tunnu olevan haluja ajaa heitä kiinni ja parivaljakko etääntyy. Kysyn Ullalta, haluaisiko tämä mennä Tatja avuksi, jos vaikka irtiotto lähtisi näin kaukaa maalista. Ulla myöntyy ja minä menen tulpaksi, jolloin Ulla pääsee siltaamaan hatkaan. Tässä vaiheessa Stanga havahtuu vetämään hatkan kiinni.
Kun pääjoukko on yhdessä Tatja ja minä vedämme joukkoa. Menen vetovuoroon ja vilkaistuani olan yli tajuan Tatjan jääneen tulpaksi, joten minulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin lähteä irti. Tempowatit tiskiin ja mä lähen meneen… Koska minulla on niin vähän kisataustaa, kukaan ei paljon hätkähdä, kun lähden irti – ’sielläpä sätkiköön’ ne ajattelee, ’ei se jaksa’. Ja minähän sätkin! Jossain vaiheessa alan jo odottamaan joukkuetoverien siltausta. Vilkuilen olan yli ja viimein näyttää siltä, että kyllä sieltä vihreävalkoinen IBD paita lähestyy! Tatja on alustanut siltausta iskemällä ensin ja kun Tatja on saavutettu, lähtee Ulla, joka saavuttaakin minut nopeasti, kun himmailen vähän. Pääjoukossa ollaan rauhallisin mielin, yli 50 kilsaa jäljellä, eihän ne muijat millään voi olla tosissaan, että vetävät maaliin saakka.
Tosissaan ollaan. Maaliin on tarkoitus mennä. Saadaankin pääjoukon rauhallisen suhtautumisen takia mukava etumatka ja painetaan menemään. Olemme aika tasavahvoja ja yhteistyömme toimii moitteetta. Tulee Hindsby ja huono tie, Immersby ja mäet. Välillä vilkuilen taakse ja kun IBD:n huoltoauto Skoda on takana, tiedän, että meidän ja pääjoukon välillä on ainakin minuutti. Näen kyltin ”maaliin 25km”, ehkä tämä on mahdollista. Välillä Riina kertoo meille väliaikoja, mutta vaikka ollaan 1.20 -1.50 edellä, meillä ei ole mahdollisuutta yhtään hellittää, painetaan vaan niillä maksimitehoilla, joilla pystymme ajamaan pitkään. Tatja kertoo myöhemmin, että myös pääjoukossa havahdutaan reagoimaan meidän kiinni ajamiseen, mutta muutaman hetken liian myöhään. Päästään Viikkiin ja kohta Käpylään, 2km ja lopulta maalisuora. Ulla laittaa seuraavan vaihteen pesään ja kaasuttelee maalia kohti. Katson, kun hän etääntyy, nousen putkelle, mutta kas jalat ovat tottelemattomat lihapatukat. Ulla ylittää maaliviivan kädet ylhäällä, minäkin tuuletan. Kaksoisvoitto, kyllä kelpaa!
Kaivopuiston Kortteliajot, M-Elite
Miesten korttelilähdössä onnistumisia lähdettiin hakemaan IBD-leiriin irtiottojen kautta. Pisteajossa voittavan potin voi kerätä jo matkalla, eikä hatkan tarvitse kantaa maaliin asti. Tämä toisaalta kannustaa irtiottoon mutta tekee siitä entistä vaikeampaa kaikkien tiedostaessa tämän.
Joka kierroksella jaettaville kiripisteille oli kuitenkin sen verran innokkaita ottajia, että eron tekeminen takana rynnistävään pääjoukkoon osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Niinpä kierroksen tai kaksi kestäneen viritelmät tuottivat lähinnä hajapisteitä.
Lopputuloksissa Skoda-cup pisteille kuitenkin ylsivät Niki Birling, Eero Mäenpää ja Mikael Turunen. Niki kampesi näin itsensä cupin lopputuloksissa hienosti kolmannelle sijalle. Kilpailun voitti jokseenkin suvereenisti Finnfalz-Rush Racingia edustava Joni Kanerva, joka varmisti voitolla cupin kakkostilan päätyen tasapisteisiin GIF:n Matti Mannisen kanssa.
Helsinki Velotour, M-Elite
Sunnuntain Velotourin 153 kilometrin Elite-starttiin lähdettiin melko kevyellä taktisella ohjeistuksella. Kauden mittaan tiimin yhteispeli on hioutunut siinä määrin, että joukkueenjohto luotti kisan tekemisen pitkälti ajajien harteille. Aktiivisen ajamisen paradigmaa noudatettiin paukusta alkaen, ja alle kymmenen kilometriä oli takana, kun Niki oli jo kammennut itsensä etumaastoon Racebike-Focuksen Johan Nordlundin kanssa.
Tällaiselle voimakaksikolle ei selvästi haluttu pääjoukossa antaa siimaa. Cycle Club Helsinki ja Team Larunpyörä-Cervélo järjestäytyivät kiitettävästi ja virittivät asiallisen vetojunan pääjoukossa. Sekä hatka että pääjoukon vetomiehet paistuivat samaa vauhtia, joten ero pysyi minuutin kieppeillä satakunta kilometriä. Satunnaiset iskut saatiin pidettyä hyvin kurissa IBD:n ja Racebike-Focuksen jakaessa vastuuta.
Hatkan matkaan tuli mutkia, kun Nordlund joutui selkävaivojen takia jättämään Nikin yksin noin 110 kilometrin kohdalla. Näillä main tapahtui myös ikävä kolari, joka vei tonttiin muun muassa IBD:n Mikael Turusen ja Lari Lindholmin. Jälkimmäisen kisa jäi kesken Micken ottaessa osumaa mutta päästessä vielä mukaan kisaan.
Niki sinnitteli vielä yksikseen parisenkymmentä kilometriä vetohommiin joutuneen Racebike-Focuksen takaa-ajettavana. Nikin tultua kiinni IBD:n Jussi Makkonen aloitti kiusanteon pääjoukon kärjessä pitäen vauhdin yllä viiden kilometrin päässä häämöttävään Kuninkaanmäkeen asti. Mäessä IBD:n Eero Mäenpää iski, eikä takaa-ajossa voimansa ehdyttäneissä kilpaveljistä ollut enää takaa-ajajiksi. Niinpä Eero sai ajella viimeiset 20 kilometriä yksikseen ja ylittää maaliviivan voittajana. Muista podiumsijoista kirittäessä Joni Kanerva ja Micke olivat vahvimmat.
Kisa oli jälleen kerran osoitus siitä, miten kilpailut voitetaan joukkueena: hatka pedattiin usean ukon toistuvilla iskuilla ja sille taattiin työrauha paimentamalla muiden yritykset takaisin pääjoukkoon. Hatkan kiinniajonkaan jälkeen ei laiskistuttu vaan aktiivisesti pedattiin paikka seuraavalle iskulle, joka saatettiin viedä loppuun asti vetohommilta säästetyin jaloin. Huolto huolehti joukkueen hyvinvoinnista ja tiedonkulusta hatkan ja pääjoukon välillä alusta loppuun, ja kauden mittaan takaraivoon taktiikkapalavereissa iskostunut kurinalaisuus ohjasi tekemistä paukusta ruutulipulle.
Menestyksekäs maantiekausi alkaa olla paketissa. Näistä lähtökohdista on vaikea olla odottamatta ensi kaudelta vielä enemmän!
Kaikki kuvat Jari Birling