Huomenna valitaan vuoden esikuva urheilija urheilugaalassa. Minun lisäkseni ehdolla on kolme loistavaa urheilijaa: Valtteri Bottas, Petra Olli ja Mika Poutala. Olen etuoikeutettu kun saan kuulua tämmöiseen ryhmään. Haluankin kertoa miksi minun mielestä Valtteri, Petra ja Mika ovat kaikki hyviä esikuvia.
Valtteri Bottas
En itse seuraa autourheilua kovinkaan tiiviisti mutta toki F1 kisoja toisinaan. Niin minä kuin moni muu olemme nähneet Valtterin usein mediassa esiintymässä ja hän esiintyy aina edukseen. Fiksusti ja rennosti. Vie meidän Suomi-kuvaa maailmalla mitä parhaiten eteenpäin lajissa jonka näkyvyys on kansainvälisesti valtava. Monesti myös puhutaan kuinka autourheilu ei ole todellista urheilua. Itse en ole Formulaa ajanut mutta sen tiedän että nämä kaverit ovat kovassa kunnossa. Valtteri on mm. voittanut triathlon kilpailun nimeltään terässika Vantaalla. Kova suoritus voin sanoa kun niin paljon on itsekin tullut triathlonia väännettyä. Täytyy myös muistaa että F1-kuljettajalta jos joltain kysytään henkistä kanttia. Valtteri lieneekin siinä puolessa urheiljana aivan parhaita.
Petra Olli
Paini on varmasti yksi raskaimmista lajeista fyysisesti ja vaikka Petra on pienikokoinen urheilija niin varmaan monella isommalla miehelläkin tulisi molskilla äitiä ikävä. Itse en lähtisi kokeilemaan. Petra on tuonut uskoa suomalaiseen painiin uudestaan laihempien menestysvuosien jälkeen ja hänen periksiantamaton asenne on semmoinen josta voi kaikki nuoret tytöt ja pojat ottaa mallia kuinka noustaan kohti maailman huippua. Nuoresta iästään huolimatta Petra on myös jo nyt hyvin sanavalmis esiintyessään mediassa eikä pelkää tuoda omaa mielipidettään esiin. Piirre jota erityisesti hänessä arvostan.
Mika Poutala
Mika on minulle henkilökohtaisesti tuttu ja tunnen että hänessä on todella paljon samaa kuin itsessäni. Mika on pikaluistelija eli tekee työtänsä luistimet jalassa kuten minäkin. Mika ei käytä päihteitä ollenkaan kuten en minäkään. Mika on märskyläinen aivan kuten minäkin jne. Sain viime kesänä Mikalta hänen kirjoittamansa kirjan ”Mitä menestyminen vaatii” yhteistreeniemme päätteeksi. Kirjaa lukiessa havahduin monta kertaa ajattelemaan asioita eri tavalla. Voin suositella kirjaa kaikille siis ihan kaikille. Jos saat edes yhden asian kirjasta mukaan elämääsi niin takaan että olet parempi ihminen sen jälkeen. Ehkä urheilijakin.
Paitsi että Mika on yksi maailman parhaista sprinttereistä niin hän on siis moniosaaja. Näen myös että jos sanakirjassa positiivisuuden voisi määritellä kuvalla niin siihen voisi lätkäistä Mikan naaman. Se jos mikä on semmoinen minkä itse haluan Mikalta vielä oppia. Positiivisuuden.