Uuteen vuoteen vanhaa muistellen

”Minä lähden Pohjois-Karjalaan, vaihdan farkut verkkarihousuun….”

IBD:n naistiimi jätti farkut kotiin ja matkasi uuden vuoden ensimmäisiin yhteisharjoituksiin Kiteelle. Viime hetken sairastumisien vuoksi joukon pääluku oli neljä, mutta hyvällä fiiliksellä saatiin pienelläkin porukalla vietettyä tehokas viikonloppu. Syksyllä ajankohtaa ja paikkaa suunnitellessa ajatuksena oli, että mennään tammikuussa Kiteelle hiihtämään, se on niin pohjoisessa ja lumivarmaa aluetta, että varmasti onnistuu! Niin siinä sitten vain kävi, että perjantain lähestyessä Hannalta tuli säätiedotetta, että vettä sataa kuin syksyllä konsanaan ja ladut ovat jäisiä ja kovia. Lumikenkäily, maastopyöräily, luistelu, juoksu, vaellus ja uinti kävivät keskusteluissa vaihtoehtoisina treenimuotoina, mutta sukset pakattiin kuitenkin mukaan. Lauantaille toivottiin yön aikana pientä pakkasta, jotta suksille olisi päässyt. Aamulla ilma oli edelleen märkää ja päivän harjoitukseksi muodostui 20 kilometrin pitkä pk kävellen sisältäen viiden kilometrin umpihankipätkän. Illalla pidettiin kehonhuoltohetki ja tulevan kauden taktiikoita puitiin saunan löylyissä. Virallinen leirikoira Sisu oli aktiivisesti mukana päivän touhuissa.

Sunnuntaina hiihtokeli oli mitä mainioin, joten suunta otettiin kohti Kiteen keskustasta lähteviä hiihtolatuja. Tiimin hiihtoniilot Hanna ja Tatja katosivat horisonttiin Riinan ja Sannan jäädessä ihailemaan lumisia harjumaisemia suksien ja läskipyörän kanssa. Kämpillä ehdittiin vielä katsoa muiden kärsivän suksien päällä eli naisten Tour de Skin loppunousu, kunnes oli aika kääntää auton nokka kotia kohti.

 

Ensimmäinen kausi saatiin kunnialla päätökseen

Uusi kausi starttaa siis jo reilun kolmen kuukauden kuluttua, ja tekeminen onkin suunnattu vahvasti tulevaa kesää silmällä pitäen. IBD:n naisten ensimmäinen kausi elitessä sujui lähtökohtiin nähden vallan mainiosti. Tiimissä oli useampia kilpapyöräilyn parissa ensikertalaisia, ja vaikka ennen kauden alkua tehdyt suunnitelmat eivät aivan toteutuneetkaan, kausi vedettiin läpi suurella sydämellä perusasioita oppien. Mäkikauriiksi osoittautunut Ulla otti tiimin ensimmäisen palkintosijan ajaen Bioracer Evoc GP:ssä voittoon Katin täydentäessä menestystä kolmannella sijalla. Tavastia 4 Days -etappikisan viimeisellä etapilla Ulla ja Kati ottivat kaksoisvoiton ennen kotimaan kisoja hallinnutta Pia Pensaarta. Ikäluokkien SM-kisoissa Syötteellä Kati ajoi N40-sarjassa pronssia.

Joukkueen kuopus Hanna lähti ensimmäistä kertaa mukaan maantiekisoihin, vaikka kuntoajoista olikin jo aiempaa kokemusta. Ensimmäinen kosketus suomalaiseen kilpapyöräilyyn oli Turun kisaviikonloppuna, jolloin lauantaina odoteltiin jään sulamista kisareitiltä ja sunnuntaina ajettiin tiukkamutkaista korttelia kaatosateessa. Kortteliajo oli Hannan mukaan melko raju aloitus, mutta viikonlopusta selvittyään hän koki tulleensa lämpimästi tervetulleeksi suomalaiseen pyöräilyperheeseen. Kisakauden kohokohdiksi muodostuivat Syötteen SM-kisat sekä legendaariset Porvoon Ajot. Porvoossa jalka oli hyvä ja taistelu palkintosijoista olisi ollut tiukkaa ilman viimeisellä kierroksella sattunutta rengasrikkoa. Syötteellä mäessä viihtyvälle Hannalle oli nousumetrejä tarjolla yllin kyllin, ja sijoitus seitsemänneksi elämän ensimmäisissä SM-kisoissa oli saavutus, joka antoi uskoa omaan tekemiseen. Kaudesta jäi nälkää tulevaan, ja erityisen tyytyväinen Hanna on siihen, että oma kunto ja terveys kestivät hyvin ilman ihmeempiä sairasteluja. Tulevalle kaudelle toiveena on naisille omat lähdöt, jotta naiset saavat ratkaista keskinäisen paremmuusjärjestyksen rehellisesti ilman muiden sarjojen kuljettajien vaikutusta.

Kauden 2018 tiimi tullaan esittelemään tarkemmin kevään kuluessa, joten pysykäähän kuulolla!